Päätäi on usein ikävä ja työläs vieras

Päätäi on yksi kolmesta vain ihmisillä todettavasta loistaudin aiheuttajasta. Päätäin lisäksi kiusanamme ovat myös vaatetäi sekä satiainen. Yhteistä niille kaikille on se, että ne käyttävät ravinnokseen ihmisestä imemäänsä verta ja ovat siten riippuvaisia kantajastaan. Ihmisen elimistön ulkopuolella ne elävät hyvissäkin olosuhteissa vain enintään muutaman vuorokauden.

Päätäi on todennäköisesti kiusannut ihmistä läpi aikakausien, koska useissa aikansa kertomuksissa sekä kirjoitetussa materiaalissa mainitaan päätäin olemassa oleminen.

Päätäitä on etsitty kautta historian hiuksista käsin, harjaamalla ja myöhemmin mm. myös tiheällä täikammalla.

Monessa taloudessa oli aikoinaan käytössä myös ns. täilauta, jonka päälle tukasta löydetyt täit tapettiin esimerkiksi peukalolla painamalla.

Vanhan ajan hoitokeinoja olivat mm. pään ajeleminen paljaaksi, eri ns. luonnonmenetelmät kunnes myöhemmin käyttöön otettiin erilaiset myrkyt. Lääketieteen kehityksen mukana ennen käytetyistä myrkyistä on luovuttu ja uusia metodeita ja aineita kehitelty.

Hiuspohjan kutina yksi merkki päätäi tartunnasta

Päätäitartunnan tyypillisin oire on hiuspohjan kutina. Kutina johtuu päätäin syljen sisältämistä aineista sen imiessä verta ihosta. Kutinasta johtuva raapiminen aikaansaa usein hiuspohjan rikkoutumisen. Rikkoutunut hiuspohja, päätäi ja mm. epäpuhtaudet voivat joissakin tapauksissa johtaa ihon bakteeritulehdukseen.

Kaikilla päätäitartunnan saaneilla ei esiinny oireita. Kutinaoireiden puuttuminen ei siis poissulje tartunnan mahdollisuutta.

Päätäin munimat saivareet ovat myös silminnähtävissä hiuspohjassa sekä hiuksissa. Saivareita ei ole helppoa irrottaa edes kampaamisella.

Eläviä päätäitä sen sijaan hankalampi havaita niiden pienen koon, kyvyn liikkua nopeasti ja niiden värityksen vuoksi. Väri saattaa vaihdella vaalean harmaasta vaalean punaiseen ja jopa aivan mustaan.

Elävät päätäitä, kuolleen täin tyhjät kuoret, kuolleet saivareet tai elävät saivarit nähdään helpommin kampaamalla hiuksia huolellisesti mm. tieheällä kammalla. Kampaan jäänyttä hiusmaterialia voi tutkia mm. suurennuslasilla, joka helpottaa niiden havaitsemista ja tutkimista.

Pelkkä saivar löytö ei vielä yksin kerro aktiivisesta päätäitartunnasta, koska munat saattavat olla päätäihäädön jälkeen kuolleita saivareita. Hoidon jälkeen saattaa häädöstä selvinneet munat vielä kuoriutua, jonka vuoksi häätö pitää toistaa vielä ainakin kerran ensimmäisen häädön jälkeen.

Lue lisää: Lisätietoa päätäistä

Just click www.tukkashop.com and you are in web shop.