Päätäi

Päätäi eli Pediculus humanus, aiemmin Pediculus humanus capitis, kuuluu eläinkunnan hyönteisiin (Insecta) ja on niveljalkaisten (Arthropoda) pääjaksoon kuuluva siivetön loishyönteinen, joka loisii ihmisissä.

Päätäi on noin 2-4 mm:n mittainen vain ihmisellä todettava loinen. Täin keho on litteä ja kaksiosainen: eturuumis ja takaruumis. Täillä on keskiruumiissa kolme jalkaparia. Jokaisen jalan päässä on pieni karvainen sormenpäätä muistuttava uloke sekä tarttumakynsi, joiden avulla täi takertuu kiinni lujasti hiuspohjaan tai hiuksiin.

Sukupuolet on helppo erottaa toisistaan

Koirastäi on naarastäitä pienempi ja se on ruumiinrakenteeltaan naarasta kapeampi.

Koiraan erottaa myös naarastäistä voimakkaammasta ja kooltaan isommasta etujalkaparista sekä suuremmista tarttumakynsistä etujalkaparissa.

Päätäin väri vaihtelee läpinäkyvästä harmaaseen ja läpikuultavan punertavasta ruskeaan tai jopa koko mustaan.

Hiusten värin on todettu vaikuttavan myös päätäin väriin ja voidaan jopa puhua kyvystä naamioitua sekä suojautua siten elinympäristöönsä.

Täit ja saivareet ovat yleensä helppo havaita paljaalla silmällä, mutta vaaleassa hiuksessa läpinäkyvä täi saattaa erittäin vaikea havaita.

Täi saa ravintonsa kantajastaan

Nimensä mukaisesti päätäi elää lähinnä päänalueella hiuspohjassa, mutta täitä saattaa esiintyä myös partakarvoissa, silmäripsissä ja häpykarvoituksessa. Rintakarvoissa ja kainaloiden alueella sitä tavataan harvemmin.

Täit käyttävät ravinnokseen ihmisestä imemäänsä verta ja ovat siten riippuvaisia aina kantajastaan.

Kotieläimet eivät suoranaisesti levitä päätäitä, mutta aikuiset täit saattavat siirtyä kotieläimestä ihmiseen samalla tavalla kuin se voi siirtyä esimerkiksi pipon välityksellä.

Ihmisen elimistön ulkopuolella täit elävät hyvissäkin olosuhteissa vain enintään muutaman vuorokauden. Ilman kantajaansa täi on ilman ravintoa, suojaa ja lämpöä.

Korkeat ja matalat lämpötilat tuhoaavat myös täin. Tämän vuoksi usein on käyetty niin saunan korkeaa lämpötilaa kuin talvipakkasta täiden hävittämiseen.

Kolme kehitysvaihetta

Päätäin kehitys munasta aikuiseksi täiksi tapahtuu vähitellen, jolloin puhutaan osittaisesta muodonvaihdoksesta. Kehitys alkaa naaraan munimasta munasta (ovo). Päätäinaaras laskee hiuksiin munia, jotka näkyvät hiuksissa pieninä alle mm:n pituisina, hilsettä muistuttavana vaaleana ja kovana nystynä.

Sukukypsä täi naaras voi elinaikanaan laskea hiusten tyviosaan kymmeniä, aivan hiuksen juureen, suuren määrän hiuksiin tiukasti liimautuvia munia. Ne näkyvät hiuksissa pienenä, noin 0,8 mm:n pituisena, vaaleina ja kovina nystyinä eli saivareina.

Saivar muistuttaa usein tavallista hilsettä hiuksessa, jonka vuoksi sen havaitseminen saattaa jäädä huomaamatta. Ne nousevat hiuspohjan tasolta ajan myötä paremmin havaittavaksi hiuksien kasvaessa.

Munien tai niiden kuorien sijainnista hiuksessa varressa voi summittaisesti arvioida milloin täin muninta on tapahtunut, koska keskiarvon mukaan hius kasvaa noin 1,5 - 2,0 cm kuukaudessa.

Täin kehitysvaiheet ovat:

• muna, 5-9 vrk
• toukka, 7-12 vrk
• täi, 7 - 14 vrk

Muna

Munasta (saivar) kuoriutuu toukka (nymfi) noin 5-9 vuorokauden kuluttua munimisesta. Toukka imee verta kerätäkseen energiaa seuraava kehitysvaihetta varten. Toukka muistuttaa ulkoisesti aikuista yksilöä, mutta on huomattavasti pienempi kooltaan.

Toukka

Toukan nymfi vaihe kestää 7-12 päivää. Täitoukan kasvaessa se luo nahkansa kolme kertaa ennen kuin se on täysikasvuinen päätäi. Viimeisen nahanluonnin jälkeen toukasta tulee aikuinen täi.

Aikuinen päätäi

Päätäin koko elinkaari on noin kuukauden mittainen. Aikuisen täin elämä kestää pari viikkoa, jona aikana se syö ja lisääntyy.

Just click www.tukkashop.com and you are in web shop.